M3 Tutkimuspaneeli

M3 Tutkimuspaneeli
Liity tutkimuspaneeliimme klikkaamalla banneria!

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Top Management Forum 2014: Mihin menet suomalainen työelämä?


Kevätauringossa kylpenyt Turku tarjosi jälleen ammatillisesti mielenkiintoisen tapahtuman, kun Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö TSE exen perinteikäs Top Management Forum keräsi yhteen alueen yritysjohtoa. Tällä kertaa mentiin otsikolla "Mihin menet suomalainen työelämä?- Johtamisesta avaimet uuteen kasvuun" ja paikalle oli ilmoitautunut rapiat 200 aiheesta kiinnostunutta.

Sinne siis suuntasi allekirjoittanutkin. Motiivina se, että puhujakaartiin oli kiinnitetty mielenkiintoisen monipuolisesti erilaisia näkökulmia teemaan ja vielä suurempana motiivina se, että ex-duunipaikassa on aina kiva vierailla päivittämässä kuulumisia. Ja ehdinpä samalla reissulla myös sparraamaan sielunveljeni Arto Ryömän kanssa urheilumarkkinointiin liittyviä juttuja. Tätä kenttää liippaa eräs syksyllä julkaistava äärimmäisen mielenkiintoinen tutkimusprojekti, jossa mukana on tiedonkeruusta ja koordinoinnista vastaavan M3 Researchin lisäksi järjestö-, yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoria. Tästä kuulette lisää loppuvuodesta.

Itse "Toppari" alkoi exen Kirsi Kostian tervetuliaissanoilla. Jo tässä vaiheessa tein huomion, joka vahvisti viime aikaisia havaintojani. TSE exe on vihdoin siirtynyt digiaikaan. Paikalle oli nimittäin hoidettu TweetWall ja osallistujia kehotettiin twiittamaan hashtagilla "toppari2014" ajatuksiaan. Ja ihan kivaan tahtiin seinällä twiittejä vilisikin. Loistavaa kehitystä exeltä ja tästä annoinkin tunnustusta useammalle ex-kollegalle päivän mittaan.

Kasvuyrityksiä ja uutta kulttuuria


Tästä saammekin kauniin aasinsillan päivän ensimmäiseen varsinaiseen puheenvuoroon, josta vastasi pääomasijoittaja & yrittäjä Inka Mero. Vakuuttavan CV:n (mm. Sonera, Digia, Nokia, StaffPoint) omaava Mero teemoitti puheenvuoronsa kasvuyritysten ja startupien ympärille. Jo heti esityksensä aluksi puhuja alleviivasi nimenomaisesti digitalisaation roolia tämän päivän yritysskenessä. Uuden konseptin lanseeraus jakelukanavineen on tänä päivänä kovin erilaista verrattuna vaikkapa 15 vuoden takaiseen. Digitaaliset jakelukanavat ovat mullistaneet esimerkiksi pelialan. Siinä missä itsekin tuli vielä teininä ostettua pelit kivijalkamyymälästä, niin nykyään nämä ladataan tietty netistä. Välitön mielleyhtymä tästä tuli ystäväni Kari Jakobssonin pelifirman Rumilus Designin liiketoimintamalliin. Toisaalta myös markkinointitutkimusala on digitalisaation myötä mullistunut totaalisesti. Erittäin pienessä marginaalissa ovat enää tänä päivänä postitse toimitettavat kyselyt ja toisaalta myös puhelinkenttänä toteutettavat tutkimukset ovat radikaalisti vähentyneet viime vuosina. Luonnollinen selitys on siinä, että M3 Researchin kaltaiset toimijat ja pääosin Internet-paneeleihin nojaavat metodit ovat todella paljon nopeampia ja halvempia ratkaisuja. Eikä edustavuuksissakaan tänä päivänä juuri eroja ole Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa jossa Internet-penetraatio on tilastojen mukaan päälle 90 %.

Luova tuho- aina ajankohtainen

Mero viittasi esityksessään myös erääseen suosikkikäsitteistäni eli "Luovaan tuhoon". Vanha kunnon Schumpeter sen todellakin tiesi jo 1940-luvulla; Jos et uudistu, niin kuihdut pois. Viitteitä luovasta tuhosta on tunnistettavissa myös markkinointitutkimusalalla, jossa eräät suurimmista pelureista ovat olleet enemmän tai vähemmän vaikeuksissa, koska digitalisaation mukanaan tuomat muutokset ovat mullistaneet toimialan logiikkaa nopeammin kuin eräät yritykset olivat varautuneetkaan.   

Mainitsemisen arvoisia nostoja Meron esityksessä oli mm. vastaus kritiikkiin, jota menestyksekkään exitin tekevät omistajat kotimaassa usein kohtaavat myydessään yrityksensä ulkomaille. Mero alleviivasi, että tällaiset yrittäjät usein tuovat jatkossakin suomalaisille startupeille osaamista ja resursseja esimerkiksi pääomasijoittajina eli bisnesenkeleinä. Mero myös korosti, että usein raha ei sinänsä ratkaise startupin menestystä, vaan ennemminkin kyky tuoda innovaatio nopeasti markkinoille. Tätä kokeilemisen kulttuuriahan mm. Aalto yliopiston MIND-ryhmä on saarnannut jo vuosikaudet. Myös slogan "Mieluummin A-tason tiimi ja B-tason idea kuin päinvastoin" jäi hyvin mieleen.

Pidin kyllä Meron esityksestä, jossa oli mukana sopivasti provokaatiota. Useampi old school -yrittäjä nimittäin ilmoitti käytäväkeskusteluissa olleensa vahvasti eri mieltä muutamista puhujan nostoista.

Futuricessa luotetaan pehmeisiin arvoihin

Seuravaksi puheenvuoron sai Futuricen Hanno Nevanlinna. Todella makean tittelin (Director of Culture) omaava Nevanlinna jakoi yrityksensä henkilöstöjohtamiseen liittyviä käytäntöjä. Näyttöjä Futuricelta toki HR-puolelta löytyy, sillä lafka on valittu pari kertaa Euroopan parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work® Instituutin pk-sarjassa.

Nevanlinna edusti näkemyksiltään äärimodenia liikkeenjohtoa, joka nojaa pitkälti avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Erityisesti sytyin miehen sloganista: Transparency brings sXXX loads of goods. Tämän kun suomalaiset organisaatiot esimerkiksi urheilun kentässä sisäistäisivät, niin pääsisivät paljon helpommalla. Futuricessa oli muutenkin hommat kieltämättä erittäin vakuuttavasti hallussa. Yritys esimerkiksi rajoittaa kasvunopeuttaan, jotta yrityskulttuuri ehtii seurata mukana. Omassa väitöskirjassani tuli vastaan useampia organisaatioita, jotka eivät tätä olleet sisäistäneet. Poikkeuksetta se johti ongelmiin.

Jos vedetään mutkia suoraksi ja kiteytetään Futuricen menestyksen kulmakivet muutamaan seikkaan, niin ne olisivat Nevanlinnan presiksen perusteella seuraavat:
  • Vahva intohimo, joka puskee läpi organisaation
  • Läpinäkyvyys ja suora vuorovaikutus ihmisten välillä
  • Luottamus ja työntekijöiden rohkaiseminen itsenäisiin päätöksiin ja vastuunottamiseen
Vaikka Futuricea johdetaankin pehmeiden arvojen kautta, nojaa bisnes silti pitkälle tarkkaan mittaamiseen. Kuten Nevanlinna asian kiteytti, yrityksessä mitataan kaikkea mahdollista. Mielenkiintoista oli mm. se, että henkilöstön perheiltä kysytään sitä olisivatko he valmiit suosittelemaan Futuricea työnantajana. Väitän, että tämä on erittäin harvinaista, mutta toisaalta myös erittäin oleellista. On itsestään selvää, että jos himassa ei olla tyytyväisiä työpäivien pituuteen, niin tämä tulee jossain vaiheessa lyömään kasvoille työntekijää ja tätä kautta myös työnantajaa. Myös Futuricessa vallalla oleva heimoajattelu oli kiehtova. Mikäli sain kopin tästä, niin ideana on se, että henkilöstö on jaettu heimoihin, jotka saivat itse palkata johtajansa.

Ennen taukoa vielä Mikko Roberts Oy Roberts Ab:lta taustoitti hieman tauolla jaettujen marjajuomien taustaa ja oman yrityksensä viime aikojen käänteitä. Vähittäiskauppabisneksen koventuminen johti siihen, että Roberts joutui punnitsemaan liiketoimintamallinsa uusiksi ja tätä kautta avautui kokonaan uusi bisnes kansainvälisiltä elintarvikemarkkinoilta. Muutos on siis todellakin mahdollisuus.

Kansainvälistymistä ja uutta työtä


Tauon jälkeen lavalle asteli Vahterus Oy:n Mauri Kontu. Vahterus voi olla suurelle yleisölle tuntematon toimija, mutta kyseessä on siis Uudenkaupungin Kalannista operoiva konepaja, joka vaihtaa tällä hetkellä noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Mauriin olin törmännyt jo työurani alkutaipaleella kauppakorkean Kasvamo-hankkeessa. Vahteruksen tarina on hieno esimerkki siitä, että pieneltäkin paikkakunnalta voi löytyä todellisia menestystarinoita. Keskelle syvintä lamaa vuonna 1990 perustettu yritys toimii tänä päivänä globaalisti ja vie 97 % liikevaihdostaan ulkomaille. Jälleenmyyntiä Vahteruksella on yli 50 maassa.

Yrityskasvun taustatekijöitä Vahteruksessa olivat se, että yrittäjät tekevät sitä mistä todella pitävät, yrityksellä on selkeä tarkoitus (energiansäästö) ja sillä on hyvä porukka kasassa. Kontu korosti, että Vahterus toimii alalla, joka ei ole kovin innovatiivinen, mutta tarjoaa kuitenkin paljon kasvun mahdollisuuksia. Markkinan mittakaavasta kertoo se, että Vahteruksella on tällä hetkellä noin 0,2 %:n markkinaosuus.

Päivän päätti TSE:n yrittäjyyden professorin, suuresti kunnioittamani, Jarna Heinosen puheenvuoro. Sivuhuomautuksena, että Jarnalle kuuluu suurin kiitos siitä, että allekirjoittaneen tittelinä on tätä nykyä kauppatieteiden tohtori.

Jarnan puheenvuoro kulki otsikolla "Muuttuva työ- hyödyntämätön mahdollisuus". Esityksessä käytiin läpi mm. ammatteja, joiden voidaan olettaa pitkässä juoksussa häviävän. Yhteenvetona voidaan todeta, että palvelualat eivät niinkään ole vaarassa, mutta teollisuus taas on. Tämä ei sinänsä yllätä, sillä jo vuosiahan on puhuttu Suomen muuttuvan enemmän ja enemmän palveluyhteiskunnaksi. Ja taas voimme palata digitalisaatioon ja sen rooliin tässä kehityksessä. Pienenä knoppina todettakoon, että Jarnan mukaan hotellinjohtaja on ammatti, joka häviää viimeiseksi. Toki uusia ammattiryhmiä myös syntyy. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Personal Trainerit. 
Työ muuttuu.

Henkilökohtaisesti Jarnan tuntevana yllätyin positiivisesti muutamasta urheilumetaforasta, joita hän oli esitykseensä ansiokkaasti ujuttanut. Selänne-Granlund parivaljakon menestys Olympiakisoissa todella on mainio esimerkki sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta ja tiedonsiirrosta mestarilta oppipojalle. Myös Jarnan esityksessä toistuivat luovuus, rohkeus ja kaavoista poikkeaminen menestystekijöinä. Esityksensä päätteeksi Jarna hakikin mainion esimerkin luovuudesta amerikkalaisen jalkapallon parista.

Yhteenvetona, hyvä tapahtuma joka herätti ajatuksia. Kannatti osallistua.

KTT Arto Kuuluvainen
Tutkimuspäällikkö
M3 Research A/S

torstai 13. maaliskuuta 2014

SMTS ry:n Seminaari: Jalkautumisia kuluttajan arkeen

Suomen Markkinointitutkimusseura järjesti 12.3.2014 jäsenistölleen avoimen seminaarin otsikolla "Jalkautumisia kuluttajan arkeen- uutta ymmärrystä etnografisella otteella". Otavamedian auditoriossa Pasilassa pidetyn seminaarin ote oli siis vahvasti kvalitatiivinen ja vaikka allekirjoittaneen nykyiset työtehtävät ovatkin hyvin kvantitatiivista tutkimusta painottavia, oli aihe kuitenkin vanhalle akateemiselle kvalitutkijalle sydäntä lähellä.

Paikalle oli saapunut noin 90 teemasta kiinnostunutta tutkimusammattilaista, mikä oli järjestäjien ilmoituksen mukaan suurin määrä yli 10 vuoteen. Täytyy myöntää, että vasta hiljattain Markkinointitutkimusseuraan liittyneelle määrä oli todella suuri yllätys. Toisaalta ympyrät olivat muutenkin melko uudet, eikä mukana ollut kuin muutama entuudestaan tuttu kasvo. Edellinen yhtä suosittu semma oli muuten 2000-luvun vaihteessa kulkenut tyhjentävästi otsikolla "Internet". O tempora, o mores.

 Globaalit strategiat

Tilauksen avasi markkinointitutkimusseuran hallituksen jäsenen mandaatilla kvalitutkimukseen erikoistuneen Inspirans Oy:n toimitusjohtaja Pirjo Ekman.

Avaussanojen jälkeen lauteille kapusi Gemic Oy:n toimitusjohtajana operoiva Johannes Suikkanen. Miehen alustus kulki otsikolla ”Etnografia ja yrityksen strategia. Case: Globaalin strategian luonti.” Yritys oli entuudestaan allekirjoittaneelle tuntematon, mutta bisnesidea vaikutti erittäin mielenkiintoiselta. Osittain syttymiseeni vaikutti varmastikin Gemicin bisneksen tietyt yhtymäkohdat yliopistourallani kohtaamiin haasteisiin ja kokemuksiin. Helsingistä ja Berliinistä käsin toimiva lafka toimii aidosti globaalisti ja Suikkanen nostikin esiin muutamia mielenkiintoisia poimintoja kulttuurillisista konteksteista, jotka esimerkiksi kuluttajabisneksessä toimivien, ja kansainvälistymistä suunnittelevien yritysten, on hyvä huomioida jo aikaisessa vaiheessa strategiatyötään. Havainnollistavana esimerkkicasena Suikkanen nosti esiin lady shaverin kulttuurisidonnaiset merkitykset. Ranskassa Madame saattaa hyvinkin vetää herneenpalkon nenäänsä mikäli lahjapakkauksesta paljastuu uutuuttaan kimalteleva karvojenpoistokone, kun taas Turkissa tämä lahja voitaisiin kokea hyvinkin tervetulleeksi. Monet tämänkaltaiset erot paljastuvat vasta etnografisia metodeja hyödyntämällä, sillä usein ihmisten on vaikea sanallisesti ilmaista ja kuvailla arkipäiväistä käyttäytymistään.

Tästä esimerkistä hain muuten välittömästi linkin Brasiliaan, josta löytyy paljon vastaavia esimerkkejä. Hyvänä esimerkkinä (josta kiitokset keskustelustani mainion Brasilian tuntijan, Aalto yliopiston Tatu Lyytisen kanssa) on se, että aina suomalaiset yritykset eivät sisäistä sitä, että Brasilian mobiiliteknologia on vielä roimasti suomalaista jäljessä. Pelkästään statistiikkaa tutkimalla huomataan kyllä, että Brasilian matkapuhelinpenetraatio ja sosiaalisen median käyttö on yllättävän suurta. Suuri volyymi piilee kuitenkin Brasilian alemmassa keskiluokassa ja ns. heikommin toimeentulevassa väestössä, joka eroaa kulutuskäyttäytymiseltään todella paljon maan ylemmästä keskiluokasta (jonka kuluttajakäyttäytyminen ei itse asiassa hirväesti eroa Euroopasta). Näin ollen suomalaisten yritysten pitää olla valmiit jopa "downgreidaamaan" teknologiaansa suunnatessaan Brasilian kaltaisille kehittyville markkinoille. Pienenä sivuhuomautuksena, että meillä on muuten Tatun kanssa työn alla akateeminen paperi Suomen ja Brasilian kulttuurieroista nimenomaisesti liikeneuvotteluissa. Kolmantena kirjoittajana tässä tulevassa klassikossa on mukana Johanna Raitis Turun kauppakorkeakoululta.

Ja palatakseni taas seminaarin antiin, nostaisin Suikkasen presentaatiosta esiin vielä muutamia poimintoja:

Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tulee ymmärtää ilmiöitä ja isoja kuvia, jotta pystyisi määrittelemään markkinat kilpailijoista poikkeavalla tavalla. Pidin miehen maalaamasta antropologisesta lähestymistavasta; maailma ei koostu yksilöistä, vaan maailma koostuu suhteista. Suhteissa puolestaan on tiettyjä sääntöjä, joiden tunnistaminen voi olla kyseisen kontekstin ulkopuolelta tulevalle suuri haaste. Esimerkiksi me suomalaiset kyllä sisäänrakennetusti tiedostamme omien kontekstiemme säännöt, mutta jos avaisimme vaikkapa kukkakaupan Pakistaniin peli pyörisi täysin eri säännöillä. Klassisen esimerkin mukaan mm. värit voivat symboloida hyvinkin eri asioita eri kulttuureissa.

Taina Mecklinin esitys pureutui asiakasymmärryksen ytimeen
Esityksessä myös korostettiin, että yritykset pyrkivät minimoimaan lokalisointia ja hakemaan globaaleja ratkaisuja. Edellämainituista syistä globaalien ratkaisujen optimointi on kuitenkin äärimmäisen haasteellista.

Asiakasymmärrystä ja LOHASia

Toisena esityksenä kuultiin MTV Oy:n tutkimusjohtaja Taina Mecklinin presentaatio otsikolla: "Kuluttajasafari. Case: MTV:n johto katsojien kotisohvilla". Inspirans Oy:n kanssa toteutettu tutkimusprojekti tähtäsi selvästi asiakasymmärryksen lisäämiseen MTV:n johtoryhmän keskuudessa. Jos vedetään hieman mutkia suoraksi, niin punainen lanka oli se, että "Maikkarin" johto vieraili erilaisissa suomalaisissa kotitalouksissa ja havainnoi sekä keskusteli asukkaiden mediankäyttötottumuksista. Vierailukohteet edustivat erilaisia suomalaiskoteja, mutta mukaan oli haluttu myös ns. varhaisia omaksujia, eli ihmisiä jotka kulkevat kulutustrendien eturintamassa. Mecklin korosti johdon sitoutumisen tärkeyttä ja kiitteli toimitusjohtaja Heikki Rotkon panosta hankkeen onnistuneessa läpiviennissä. Kerrattakoon siis jälleen kerran yksi yritystoiminnan perussäännöistä: Johdon esimerkki on äärimmäisen tärkeä projektien tai vaikkapa uuden strategian tai muun organisatorisen muutoksen onnistuneen läpiviennin kannalta.

Ja mitä olivat MTV:n tutkimuksen keskeiset havainnot?

Ei ole tyypillistä median kuluttajaa. Kulutukseen vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten elämäntilanne, taloudellinen tilanne, elämäntapa, harrastukset ja niin edelleen. Diginatiivien mediankäyttö poikkeaa huomattavasti aiemmista sukupolvista. Tulkitsin tätä niin, että tämä on heijastuma myös erilaisista arvomaailmoista sukupolvien välillä. Mobiilinettiä pidetäänkin yhtenä muutoksen ja mediamurroksen ajurina. Media on siis jo nivoutunut olennaiseksi osaksi tiettyjen kuluttajaryhmien arkea. Mecklin esitteli tilastoknoppia, jonka mukaan 40 % alle 35-vuotiaista suomalaista on vähintäänkin lähes aina netissä katsellessaan televisiota. Ei yllätä. Twitter-klassikkojahan ovat jo esimerkiksi "Satuhäät"-valvojaiset, jolloin katsojat twiittaavat jatkuvasti mielipiteitään kulloisestakin hääparista. Urheilutapahtumien osalta vastaava ilmiö saa vielä moninkertaiset mittasuhteet.
Kuudes Kerros tutki tiedostavia kuluttajia

Aamupäivän päätti Designtoimisto Kuudes Kerros- nimisen lafkan presentaatio otsikolla "Kurkistuksia kuluttajan jääkaappiin ja tulevaisuuteen".  Pakko myöntää, että tässä vaiheessa keskittymiseni hieman herpaantui sähköpostiini lävähtäneen uuden tarjouspyynnön johdosta, mutta tässä esityksessä liikuttiin LOHAS-kentällä ja rahoittajana toimi Tekes "Fiiliksestä fyrkkaa"- ohjelmansa kautta. Tähän ohjelmaan olen muuten törmännyt viime aikoina lähes viikottain keskustellessani yliopistoilla vaikuttavien ex-kollegoideni kanssa. Kuudennen Kerroksen projektin ytimessä olivat siis tiedostavat kuluttajat ja lopputulemana yrityksen asiantuntijat rakensivat toimintakarttoja erilaisista kuluttajaryhmistä. Hankkeen taustalla oli TNS Gallupin aikanaan rakentama tyypittely-/segmentointi, jota nyt päivitettiin tätä päivää vastaavaksi. Yhteensä löytyi 8 kuluttajaryhmää, joista jokaisesta tunnistettiin ainakin jonkinasteista tiedostavuutta kestävää kuluttamista kohtaan. Hypoteesit osuivat suht hyvin kohdilleen ja ryhmissä oli siis tapahtunut muutoksia sitten TNS:n projektin.

Yhteenvetona; mielenkiintoinen seminaari. Aihe ei ehkä suoraan osunut M3 Researchin bisnekseen, mutta jo itsensä kehittämisen kannalta osallistuminen oli hyvä veto.

KTT Arto Kuuluvainen
Tutkimuspäällikkö
M3 Research A/S

maanantai 3. maaliskuuta 2014

M3 Researchille uusia yhteistyökumppaneita

M3 Research on viime kuukausina solminut useampia uusia kumppanuuksia. Lisäksi useammasta vastaavasta yhteistyökuviosta vielä neuvotellaan. Ohessa pieni katsaus viimeisimpiin julkistuksiin.

Kuten aiemmin jo yritysblogissamme uutisoitiin, M3 Research on sopinut yhteistyöstä Suomen suosituimman jääkiekkoyhteisön Jatkoaika.comin kanssa.

Osana yhteistyökokonaisuutta M3 Research tulee mm. tekemään Jatkoaika.comin verkkolehdelle lukijatutkimuksia. Ensimmäinen näistä toteutettiin tammi-helmikuussa 2014 keräten reilusti neljättätuhannetta vastaajaa. Lisäksi M3 Reserch solmi hiljattain yhteistyösopimuksen Tanskan Golfliiton kanssa. Osana sopimusta M3 Research mm. hallinnoi golfliiton omaa paneelia.

M3 Research on myös avannut pelin suomalaisten urheiluseurojen suuntaan. Ensimmäisenä hieman perinteisistä sponsorointimuodoista poikkeavaa yhteistyömallia pilotoidaan lentopallon Mestaruusliigassa pelaavan Raision Loimun kanssa. M3 Research toivottaa tsemppiä Loimulle lentopallokauden lähestyessä kliimaksiaan.

M3 Research on myös mukana tukemassa Suomen mittakaavassa ennennäkemättömän merkittävän jalkapalloseminaarin, Arctic Football Forumin, onnistumista. Toukokuussa Helsingissä järjestettävä huippuluokan seminaari kerää Suomeen ennennäkemättömän asiantuntevan joukon jalkapalloasiantuntijoita, niin valmennuksen, median kuin urheilujohtamisenkin saralta. Seminaarin johtavat teemat ovatkin "Leadership & Strategy" ja "Performance Development". Tapahtuman taustalta löytyy mielenkiintoinen tiimi nuoria ja energisiä tulevaisuudentekijöitä sekä suomalaisessa jalkapallokentässä jo huomattavan meritoituneita tekijöitä.

Tutkimuspaneeliimme pääset rekisteröitymään tästä: M3 Paneeli
 


www.m3research.com

Tutkimus: Nettideittailun suosio kasvussa

M3 Research toteutti Alma Diverson toimeksiannosta tutkimuksen nettideittisivustojen käyttöön liittyen. M3 Researchin tutkimuspaneelissa toteutettuun kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 1500 suomalaista. Vastaajien ikähaarukka oli 18-65 vuotta.

Tulosten perusteella nettideittailusta on tullut aiempaa hyväksyttävämpää ja täten myös suositumpaa. Alla olevista linkeistä pääset tutustumaan tutkimustuloksiin tarkemmin.

Lue lisää:

http://www.e-kontakti.fi/blogi/nettideittailun-suosio-on-kasvanut-huimasti-suuri-muutos-vuoden-2013-aikana/

http://www.nettiet.fi/teemat/ystavyys/art8470-Kuusikymppiset-valtaavat-nettideittisivustot.html

http://www.kymensanomat.fi/Online/2014/02/27/Nettideittailun+suosio+kasvaa+Suomessa+kohisten/2014316993697/4