M3 Tutkimuspaneeli

M3 Tutkimuspaneeli
Liity tutkimuspaneeliimme klikkaamalla banneria!

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Tutkimus: Huolto stressaa autoilijoita

Suomalaisautoilijoista 33 prosenttia kokee autohuollon stressaavaksi ajoittain, ja 11 prosentille autoilijoista autohuolto aiheuttaa aina stressiä. 

Esimerkiksi nämä seikat selvisivät Autoasi-korjaamoketjun toteuttamasta kyselytutkimuksesta, jonka tiedonkeruusta vastasi M3 Research. Tarkempaa tietoa tästä kyselytutkimuksesta löydät esimerkiksi seuraavista linkeistä:

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/autohuolto_stressaa-29112

http://fr.slideshare.net/Autoasi/stressaako-autohuolto-kyselytutkimuksen-tulokset


torstai 30. lokakuuta 2014

M3 Research palkittiin jälleen Børsenin kasvuyrityspalkinnolla

Tanskan johtava talouslehti Børsen palkitsi markkinointitutkimusyritys M3 Research A/S:n jo kolmantena vuotena putkeen kasvuyrityksille myönnettävällä Gazelle- palkinnolla. Erinomainen uutinen, vaikka kasvua tullaan totta kai hakemaan myös tulevina vuosina. Ja vähintäänkin samanlaisella tarmolla kuin tähänkin asti!

M3 Researchin kasvu jatkuu.

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Tutkimus: Allerin ja Kopla Helsingin suuri blogitutkimus 2014 julki

Aller Median ja Kopla Helsingin toteuttama suuri blogitutkimus on saanut paljon julkisuutta. Ja syystä. Onhan tutkimuksen sisältö erittäin ajankohtainen ja mielenkiintoinen. M3 Research vastasi projektin kvantitatiivisen datan keruusta. Tutkimusdata kerättiin M3 Paneelista 13-20.8.2014. Vastaajia tutkimuksessa oli tuhat, joista naisia 75 % ja miehiä 25 %. Sukupuolijakauma oli kiintiöity asiakkaan toiveiden mukaiseksi. Blogilukijoita vastaajista oli 72 %.

Tutkimustuloksia pääset katsomaan klikkaamalla tästä.



maanantai 27. lokakuuta 2014

Tutkimus: Suomalaisista 72 prosenttia käyttää ravintorasvaa lähes joka aterialla

M3 Research keräsi tutkimusaineiston Unileverin ja Kuule Oy:n suomalaisten rasvankäyttötottumuksia mitanneeseen selvitykseen.

Selvitys tehtiin suomalaisia 15–75-vuotiaita, talouden ruokaostoksia tekeviä suomalaisia edustavalla tuhannen henkilön otoskoolla. Kysymykset kohdistuivat levitteisiin, ruoanlaitto- ja leivontarasvoihin. Tutkimusvastaukset kerättiin sähköisesti 24.–29. syyskuuta.

Tulosten perusteella tärkein rasvan valintakriteeri on maku ja toisena tulee terveellisyys. Neljä viidestä suomalaisesta uskoo myös tietävänsä, millainen rasva on terveellistä.

Tutustu tarkemmin tuloksiin esimerkiksi tästä lehtiartikkelista: Aamuset

perjantai 12. syyskuuta 2014

Kansallinen nuorisotutkimus 2014

M3 Researchin pitkäaikainen yhteistyökumppani 15/30 Research julkisti jälleen vuotuisen nuorisotutkimuksensa tulokset. Tänäkin vuonna M3 Research kantoi vastuun projektin kvantitatiivisesta tiedonkeruusta. Kansallisesti edustava otos muodostettiin yhteensä 1500 paneelihaastattelusta painottuen nuorempiin kohderyhmiin.



Voit tutustua Kansallisen nuorisotutkimuksen yhteenvetoon Slidesharessa.


torstai 28. elokuuta 2014

M3 Research tarjoaa ratkaisuja myös yliopistoille

Viimeisen vuoden sisällä M3 Research on aloittanut yhteistyön useiden suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Palaute asiakkaiden puolelta on ollut lähes ennennäkemättömän positiivista. Voidaankin todeta, että Internet-paneelin kautta suoritetut tiedonkeruuprojektit ovat ylittäneet asiakkaiden odotukset, niin tiedonkeruun nopeuden kuin hinnankin suhteen.

M3 Research tekee yhteistyötä myös akateemisen maailman kanssa
- Tein pitkän uran yliopistolla ja jo tuolloin hämmästelin useampaan kertaan puhelimitse tapahtuvan tiedonkeruun lähes järjettömiä kustannuksia. Eräskin projekti meni lopulta tappiolle, koska puhelinkenttä vei selkeästi pidempään kuin mitä olimme ennakoineet. Tässä valossa en ole lainkaan yllättynyt Internet-paneelimme saamasta positiivisesta palautteesta. Paneelimme kautta kerätystä datasta tullaan julkaisemaan lähivuosina useampia artikkeleita kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä. Tämä lienee jo melkoisen vahva tae paneelimme laadusta, valottaa M3 Researchin tutkimuspäällikkö KTT Arto Kuuluvainen.

M3 Research A/S tulee panostamaan yliopistoyhteistyöhön myös jatkossa. Parhaillaankin neuvotteluja erilaisista kansainvälisistä tiedonkeruuprojekteista käydään Suomen johtavien yliopistojen kanssa.


tiistai 8. heinäkuuta 2014

Tutkimus: Tästä 97% autoilijoista ei tykkää - huollosta "500 euron tarjous, mutta lopullinen hinta onkin 300 euroa kalliimpi

Tekniikka & Talous- lehti julkaisi kesäkuussa artikkelin M3 Researchin Internet-paneelissa toteutetusta autohuoltotutkimuksesta. Tutkimuksen suunnitteli Pohjoisranta Burson-Marsteller Autoasi-korjaamoketjun toimeksiannosta.

M3 Research tutki ihmisen asenteita autohuoltoa kohtaan (Image Credit: Leslie Wong Creative Common License.)

Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi mm. että 97 prosenttia autoilijoista pitää vähintään melko tärkeänä, että mahdollisista lisätöistä keskustellaan autoilijan kanssa. Vielä tärkeämpää autoilijoille (98 prosenttia) oli, että sovitut työt on tehty.


Tutustu artikkeliin tarkemmin täällä.


tiistai 27. toukokuuta 2014

M3 Research ja FBC Turku yhteistyöhön

M3 Research jatkaa urheiluun linkittyvien yhteistyösopimusten rakentamista. Tällä kertaa erityisesti Internet-pohjaiseen tiedonkeruuseen erikoistunut markkinointitutkimusyritys on sopinut yhteistyöstä turkulaisen salibandyseuran FBC Turku ry:n kanssa.

M3 Research & FBC Turku yhteistyöhön


Liittymällä Internet-paneeliimme FBC Turun verkkosivujen kautta, tuet samalla turkulaista salibandyä. Katso lisää: http://www.fbcturku.net/237

Internet-paneeliimme voit halutessasi liittyä myös suoraan tästä linkistä: M3 Paneeli

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

perjantai 16. toukokuuta 2014

Minne menet suomalainen verkkokauppa?

Osallistuin eilen Suomen Markkinointitutkimusseuran järjestämään seminaariin, jossa teemana oli tällä kertaa suomalaisen verkkokaupan kehitys. Aihe on lähellä sydäntäni, sillä olenhan ystävieni kanssa pyörittänyt oto-pohjaisesti jo kohta 4 vuotta omaa verkkokauppaamme. Vuosien varrella onkin tullut kantaapään kautta opeteltua, niin hakukoneoptimoinnit, maksutavat ja logistiikat kuin pähkäiltyä luottoriskien & matalien konversioidenkin haasteita. Teema siis kiinnosti, niin tutkijana kuin yrittäjänäkin.

Teknologia- ja asiakasymmärrys keskiössä

 

Päivän avasivat lyhyillä puheenvuoroillaan seuran puheenjohtaja Jukka Saarenpää sekä tilaisuutta isännöineen Taloustutkimuksen Juha Aalto. Aalto johdatteli päivän teemaan referoimalla Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun Resco-hankkeen tuloksia. Hankkeen rahoituksesta vastasi vähemmän yllättäen Tekes. UTA:n Synergos- yksikön koordinoima projekti vaikutti hyvinkin mielenkiintoiselta ja monipuoliselta. Mukana oli kvantia ja kvalia niin Suomesta, USA:sta kuin Japanistakin. Aalto avasi ja tulkitsi tuloksia niin, että digitaalisuus tulee yhä vahvemmin myös kivijalkaan. Esimerkkinä mainittiin Applen myymälät, joissa toki on henkilöstöä paikalla, mutta myymäläkonseptit rakentuvat kuitenkin vahvasti erilaisten digitaalisten ratkaisujen paikalla. Asiakkaista tehdään siis pitkälti itseohjautuvia.

Häviävätkö kivijalkamyymälät sitten kokonaan? Ei toki. Tämä kehitys johtaa siihen, että fyysisistä myymälöistä tulee jatkossa yhä enemmän showroomeja ja varsinaiset tilaukset tehdään verkkopohjaisesti. Toisaalta verkkokaupat tulevat myös kivijalkoihin, kuten esimerkiksi Verkkokauppa.com on osoittanut.

Digitaalisuus myös tuo paljon lisäarvoa nykyisille kivijalkamyymälöille. Itselleni tuli mieleen esimerkiksi appsit, jotka viivakoodista kertovat ammattilaisten arviot harkitsemasi punaviinipullon laadusta ja sopivuudesta tiettyjen ruokalajien kylkeen.

 Kuten Aalto totesi, ylikanavaisuus vaatii yrityksiltä ennennäkemättömän edistyksellistä asiakas- ja teknologiaymmärrystä.

Itellan Kari Elkelä on M3 Researchin pitkäaikainen yhteistyökumppani

Verkko-ostamisen nykytila ja odotukset

 

Seuraavaksi lauteille kipusi pitkäaikainen asiakkaamme ja sarjakuvaekspertti Kari Elkelä Itellasta. Aluksi Kari avasi Itellan tavoitteita verkkokauppatutkimuksen osalta. Käytännössä logistiikkayritystä kiinnostaa tietenkin verkko-ostamisen ja kuljetuspalveluiden kehitys isossa kuvassa sekä se, mitä verkko-ostavat odottavat verkkokaupoilta ja miten Suomen merkittävimmät verkkokaupat vastaavat näihin odotuksiin.

Yhteensä Itella on suorittanut M3 Paneelissamme kuusi tutkimusta, joista viimeisin raportoitiin tällä viikolla. Vastaajat näissä ovat muodostaneet edustavan otoksen edellisen puolen vuoden aikana verkko-ostoja tehneistä kuluttajista. Näiden tutkimusten suunnittelusta ja analyysistä on vastannut Itella BI.

Karin kattava esitys tulee ladattavaksi Suomen Markkinointitutkimusseuran sivuille, mutta olen tähän bloggaukseen poiminut muutamia mielenkiintoiseksi kokemiani nostoja.

Mitä suomalaiset ostavat verkosta? Kenellekään ei varmasti ole tajunnanräjäyttävä yllätys, että vaatteet ovat eniten ostettu tuoteryhmä (näitä oli hankkinut 40 % verkko-ostoja edellisen puolen vuoden aikana tehneistä kuluttajista). Hyvänä kakkosena tulee viihde-elektroniikka (30 %), niukasti ennen mediatallenteita (29 %).

Uudet kaupat löytyvät tyypillisesti omatoimisesti netistä etsimällä. Tämä lienee tulkittavissa niin, että SEO on edelleen verkkokaupan tärkein markkinointioperaatio. Ostot tehdään edelleen tietokoneella, sillä tablettien ja erityisesti älypuhelinten käyttö verkko-ostoksiin on lähinnä marginaalista. Toki tablettien osuus on tälläkin saralla kasvussa. Tämä linkittyy todennäköisesti havaintoon, jonka mukaan suomalaiset pitävät edelleen turvallista maksamista verkkokaupan tärkeimpänä ominaisuutena. Tämän haistoi hyvin Lennu Keinäsen Paytrail jo vuosia sitten ja loppu on sankaritarinaa.

Ostajatyypeistä halvan hinnan metsästäjät, joihin todennäköisesti itsekin kuulun, ovat edelleen yleisimpiä verkko-ostajia. Keskimääräisen verkko-ostoksen arvo on 60 euroa. Itellan tutkimuksen mukaan Suomen suosituimmat verkkokaupat ovat Verkkokauppa.com, CDON.com, NetAnttila sekä Ellos. Toki tulokset ovat vahvasti sukupuolittuneita ja preferenssit korreloivat myös kuluttajan iän kanssa. Miehillä nousivat suosituimpien kauppojen listoille mm. tietynlaisiin "heimoihin" vetoavat (#muuten turkulainen) Jimm's sekä Arman Alizadin Somessa vahvasti buffaama Varusteleka.

Kuluttajat odottavat, että kuljetuspalvelut sisältävät myös jatkossa maksuttoman palautuksen, vaikka EU:n lakimuutos antaakin jatkossa verkkokaupoille mahdollisuuden laskuttaa palautus asiakkaalta. Asia on kaksipiippuinen. Tiettyjen alojen pienet verkkokaupat kärsivät kohtuuttomasti kuluttajien trendistä tilata esimerkiksi vaatteita tai sisustustuotteita kotiin sovitettavaksi. Asiakas saattaa tilata neljä tuotetta ja palauttaa näistä kolme valittuaan ensin mieleisensä. Toisaalta palautusten tekeminen maksulliseksi puolestaan saattaa johtaa siihen, että asiakas päättää tilata tämän tuotteen isommalta kilpailijalta. Itellan tulosten mukaan kuluttajat noutavat verkko-ostoksensa pääosin hyvin nopeasti. 70 % hakee tilauksensa joko samana tai seuraavana päivänä saapumisesta.

Viime kuukausina on omissa some-verkostoissani keskusteltu paljon ruoan verkkokaupasta. Facebookissa ja Twitterissä on mm. kyselty suosituksia ruokaa tarjoavista verkkokaupoista sekä keskusteltu erilaisista kokemuksista näistä. Lisäksi vastaan on tullut linkkejä erilaisiin kansainvälisiin ruoan verkkokaupan ratkaisuihin.

Itellan tutkimuksen mukaan 4 % kuluttajista oli jo ostanut ruokaa netin kautta. Toisaalta 66 % olisi valmis tekemään ruokaostoksensa verkon kautta, mikäli palvelu olisi tyydyttävällä tasolla. Ruokakaupan suurimmaksi haasteeksi tällä saralla todettiin kivijalkaa kalliimmat hinnat. Luonnollisesti logistiikan kustannukset näkyvät näiden verkko-ostosten hinnoissa. Hauskana yhteensattumana todettakoon, että Dentsu Aegis julkaisi samana päivänä oman tutkimuksensa ruoan verkkokaupasta. Aegiksen mukaan joka kymmenes Internetiä käyttävä suomalainen on ostanut ruokaa netistä. Summasummarum, ruoan verkkokauppa on Suomessa vielä pientä, mutta omaa suuren potentiaalin. Benchmarkkia voi hakea vaikka Englannista.



Suomi ostaa verkossa

 

Karin esityksen jälkeen vuoron sai IRO Researchin Sylva Vahtera, jonka esitys jatkoi samalla teemalla. Heidän tutkimustuloksensa olivat kohtuullisen hyvin linjassa Itellan tulosten kanssa. IROn tutkimuksessa 83 % vastaajista oli ostanut verkosta edellisen 12 kuukauden aikana, naiset hieman miehiä enemmän. Kotimaisista verkkokaupoista hankintoja oli tehnyt 91 % ja ulkomaisista kaupoista puolestaan 41 %. Tulokset myös viestivät, että verkko-ostaminen jatkaa kasvuaan myös jatkossa. 


Sylva Vahtera esitteli IROn tuloksia
Valtaosa vastaajista oli tehnyt verkko-ostoksia 1-3 kertaa edellisen vuoden aikana, kun taas heavy user- segmenttiin (> 4 ostosta) meni miehistä 15 % ja naisista 8 % vastaajista. IROn tutkimuksessa matkailu ja pukeutuminen olivat suosituimmat verkko-ostamisen toimialat. Kaupoista suosituimmat olivat miehillä Verkkokauppa.com (13 %) ja naisilla Ellos (19 %) 

Verkkokaupan esteistä merkittävin liittyi myös tässä tutkimuksessa maksamisen turvallisuuteen. Maksumetodeista pankkitunnusten käyttö oli puolestaan kasvussa. IRO oli myös mitannut vastaajien preesenssiä sosiaalisessa mediassa. Tulosten mukaan 67 % oli mukana somessa. Facebook luonnollisesti oli vastaajien keskuudessa suosituin sosiaalisen median kanava. Vastaajista 56 % oli FB:ssä ja näistä puolestaan 52 % seurasi myös yritysten sivuja. 28 % puolestaan oli ostanut FB:ssa esillä olleen tuotteen tai palvelun.

Oma tuntumani on, että erityisesti Twitter on viimein breikkaamassa isosta myös Suomessa. Tämä tuo varmasti oman pikantin lisämausteensa sosiaalisen median ja verkkokauppojen integraatioon lähitulevaisuudessa.

Kuluttajatrendit ja verkkokaupan tulevaisuus


Seminaarin päätti Tampereen yliopiston tutkija Nina Mesiranta. Alkuun Mesiranta kertoi Erikoiskaupan tulevaisuus eli ERIKA -hankkeesta, jossa näemmä oli mukana myös allekirjoittaneen ex-kollegoja Turun kauppakorkealta.

Valtaosin esitys perustui kuitenkin Ninan väikkäriin. Päällimmäisiä tuloksia olivat mm. se, että verkko-ostamisessa korostuu vaivattomuuden ja ostamisen helppouden rooli. Tämä ei toki ollut ainakaan allekirjoittaneelle enää mikään uutinen, mutta Mesiranta toi esiin myös liian helpon ostamisen näkökulman. Tällä tarkoitettiin sitä, että mm. shoppailu mielipahaan on helppoa ja ajasta/paikasta riippumatonta. Mesirannan esityksessä korostettiin myös niche-kauppojen merkitystä verkkokaupalle. Esiin nostettiin mm. jo aiemmin mainittu Varusteleka.
Nina Mesiranta päätti seminaariohjelman

Mieleen jäi myös se, että kuluttajat odottavat verkkokaupan aistillisuuden kehittyvän entisestään. Tuotekuvausten tärkeys erilaisine kuvineen on toki jo nyt erittäin merkittävässä roolissa ostopäätösten taustalla.

Mesiranta oli tutkimuksissaan tunnistanut verkkokaupasta mm. seuraavia trendejä:

  • Pitkälle erikoistuneet valikoimat/niche-kaupat
Verkkokaupassa korostuvat erikoistuneet intressit sekä globaalit valikoimat. Myös long tail on jatkossakin merkittävä ominaisuus. Löytämisen haasteisiin vastataan erilaisin one stop shopping ratkaisuin (vrt. Amazon), jolloin pienemmät kaupat ovat valikoimillaan mukana mm. erilaisissa "ostoskeskuksissa".

  • (Massa)räätälöinti
Wanha kunnon massaräätälöinti nousi esiin tässäkin esityksessä. Co-creation ja co-design ovat jargonia, joka usein liitetään tähän trendiin. Kuluttajat haluavat korostaa siis yksilöllisyyttään räätälöimällä massa-/standardituotteista ja palveluista omannäköisensä (esim. MyMuesli, NikeiD). Tulevaisuudessa pitkään hypetetty 3D-tulostaminen tuo omat mausteensa tälle kentälle.

  • Yhteisöllisyys
Shoppailua voidaan pitää sosiaalisena aktiviteettina ja sosiaalinen media tulee kytkeytymään yhä kiinteämmäksi osaksi liiketoimintamalleja. Kuluttamisesta kerrotaan laajali ja kokemuksia jaetaan sosiaalisessa mediassa omille verkostoille. Kuluttaja-asiantuntijuus on jo noussut trendiksi, josta kielii alati kasvava bloggarien määrä.

Lopuksi Mesiranta mainitsi vielä monikanavaisen ja mobiilin digielämän, jolla viitattiin jo aiemmissakin esityksissä esiin nousseisiin eri kanavien integrointiin. Myös virtuaali- ja reaalielämän yhdistäminen nousi esiin mm. Google Glassien muodossa. Tällä saralla ainakin itseäni kiinnostaa erilaiset jatketun/laajennetun todellisuuden sovellukset, jotka luovat huikeita markkinamahdollisuuksia mm. historiallisten kohteiden ympärille syntyneelle turismille.

Loppusanat; hyvä tilaisuus, jossa paljon mielenkiintoista asiaa verkkokaupasta. Pari uutta ideaa, mikä on aina signaali siitä, ettei osallistuminen mennyt hukkaan.

KTT Arto Kuuluvainen
Tutkimuspäällikkö M3 Research  A/S

Twitter: @kuuluvainen
Henkilökohtainen blogi: http://kuuluvainen.blogspot.fi/


keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Tutkimus: Hinta ei ratkaise autohuollossa

M3 Research keräsi Internet-paneelissaan aineiston Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy:n toteuttamaan autohuoltoa käsittelevään tutkimukseen. Kansallisesti edustavalla lähtöotoksella toteutettuun tutkimukseen vastasi yhteensä 1000 suomalaista autoilijaa.

Talouselämän jutun tutkimuksesta löydät tästä linkistä:

 http://www.talouselama.fi/uutiset/98+sanoo+tama+on+ykkoskriteeri+sille+onko+auton+huolto+hyvaa+vai+ei/a2247457

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Urheilumarkkinointi: nuoret urheilijat, sosiaalinen media & palvelukonseptit



Sain hiljattain kunnian sparrata Turun Seudun Urheiluakatemian  (Athlete to Athlete Network) urheilijoita aiheesta sosiaalinen media ja urheilumarkkinointi.
 
Oma taustani on vahvasti joukkueurheilussa, mutta tällä kertaa paikalla oli ainoastaan yksilölajien edustajia. Näin tilaisuus kävi myös itselleni mainiosta oppimiskokemuksesta. Samalla silmäni aukesivat sille, että yksilölajien edustajat ovat urheilumarkkinoinnin suhteen todella yksin. Toisin kuin joukkuelajeissa, yksilöurheilijat ovat usein itse vastuussa markkinoinnistaan ja yritysyhteistyösuhteiden rakentamisesta. Käytän tässä bloggauksessani tietoisesti komealta kalskahtavaa termiä urheilijabrändi, vaikka A2A-tapahtumassa keskustelin nimenomaisesti nuorten, lähinnä kansallisen kärjen tuntumassa urheilevien urheilijoiden kanssa.

Näiden nuorten urheilijoiden parissa itsensä brändääminen koetaan usein erittäin haasteellisena ja epämukavana, ehkä jopa tietyllä tapaa vastenmielisenä. Toisaalta hyvin rakennetusta henkilöbrändistä olisi valtava apu neuvoteltaessa yritysten kanssa. Näin ollen urheilijabrändi mahdollistaa osaltaan ammattimaisemman valmentautumisen leirityksineen ja täten edesauttaa myös mahdollisuuksia todelliseen urheilumenestykseen. Kolikon toinen puoli taas on se, että intensiivisen yritysyhteistyön koetaan riskeeraavan laadukkaan treenaamisen ja häiritsevän kilpailuihin valmistautumista.

Tässä blogitekstissäni nostan esiin muutamia teemoja, joista saimme aikaiseksi eläväistä keskustelua.
·        
          Yritysyhteistyö vs. lajiharjoittelu

Opiskelevien urheilijoiden asenteessa yritysyhteistyötä kohtaan oli selviä eroja. Siinä missä osa siis koki yritysyhteistyön välttämättömänä pahana, oli osa puolestaan miettinyt jo oman osaamisensa konseptointia. Hyvä esimerkki tämänkaltaisesta lähestymistavasta oli paikalla ollut ampumaurheilija, joka oli rakentanut lajinsa ympärille palvelupaketin jota partneriyritykset hyödynsivät mm. TYKY-päiviensä yhteydessä. Erinomaista ajattelua.

Toisaalta urheilijat kokivat haastavaksi esimerkiksi sen, että yrityksen edustajat saattavat esittää heille kysymyksiä kilpailupäivän aamuna, jolloin heidän fokuksensa tulisi kuitenkin olla jo täydellisesti tulevassa kisassa. Totesimme tämän johtuvan usein siitä, etteivät kaikki yksinkertaisesti voi ymmärtää urheilijan maailmaa. Toki yhteiset pelisäännöt on hyvä käydä läpi yritysyhteistyökumppanien kanssa heti yhteistyön alkumetreillä.

Kerroin urheilijoille myös muutamista mielenkiintoisista nettipohjaisista palveluista, joita urheilijat voivat hyödyntää varainkeruussaan ja/tai henkilöbrändinsä rakentamisessa. Erityisesti nostin esiin joukkorahoituspalvelu Kiriringin sekä Donna Kivirauman liidaaman TeamUpin.

·         Sosiaalisen median preesens

Urheilumarkkinoinnista ei voi enää keskustella sivuamatta digitaalista markkinointia. Tällä kertaa keskustelimme lähinnä Twitterin ja Facebookin kasvaneesta roolista. Erityisesti suosiotaan Suomessa kasvattava Twitter on tuonut urheilijat lähemmäksi sidosryhmiään, mahdollistaen suoran kommunikaation esimerkiksi fanien ja urheilijoiden välillä. Toki kävimme läpi myös muutamia varoittavia esimerkkejä siitä miten urheilija voi mokata sosiaalisessa mediassa. Malliesimerkkinä sai kyseenalaisen kunnian toimia NHL-pelaaja Tyler Seguinin mielipiteet Dallas Stars- siirrostaan ja twiitistä seurannut fanien raivo. Jos tapaus ei ole tuttu, niin lisätietoa löydät vaikkapa täältä.



Korostamisen arvoista on myös se, että sosiaalisessa mediassa täytyy todellakin käyttää maalaisjärkeä ja välttää provosoitumista. Tästä saimmekin aikaan hyvää keskustelua siitä miten nopeasti kisatapahtuman jälkeen kannattaa kirjoittaa esimerkiksi blogia. Erityisesti, jos kisat tai matsi on mennyt pahasti penkin alle, voi olla paikallaan hieman rauhoittua ennen julkista vuodatusta. Omasta kokemuksesta salibandybloggarina tiedän myös varsin hyvin, että katkeran tappion jälkeen bloggaus voi olla jopa vastenmielistä, kun taas eeppisen voiton myötä ylisanoin höystettyä väritystä syntyy kuin itsestään. Näin ihmismieli vain toimii.

Avasin itse asiassa koko Athlete-to-Athlete- tapahtuman kertomalla urheilijoille NHL-pelaaja Paul Bissonnettesta. Bissonnette on loppupeleissä marginaalipelaaja NHL:ssä. Parhaalla kaudellaan hän on saldottanut vaatimattomat kuusi tehopistettä. Silti hänen tunnettuutensa on lajia seuraavien parissa hyvinkin korkea. Miten tämä on mahdollista?



Vastaus on yksinkertainen; Paul Bissonnette on yksi Pohjois-Amerikan ammattilaissarjojen aktiivisimmista sosiaalisen median käyttäjistä. Pelkästään ”BizNastyn” Twitter-tilillä on käsittämättömät 520 000 seuraajaa. Luonnollisesti tämänkaltainen massiivinen suosio vetää puoleensa myös yrityksiä ja täten Bissonnetten markkina-arvo on sosiaalisen median ansiosta huikeasti suurempi kuin mitä se olisi pelkästään jääkiekkoilullisten ansioiden seurauksena. Bissonnette tekeekin yhteistyötä mm. urheiluvaatevalmistajan kanssa. Toki ”BizNastykin” on tehnyt omat Twitter-mokansa ja maksanut niistä myös hintaa.

Eräs opiskeleva urheilija nosti keskustelumme aikana esiin relevantin seikan. Mitä jos itsensä markkinointi ei voisi vähempää kiinnostaa ja sosiaalinen media tuntuu lähinnä vastenmieliseltä? Vedin hieman mutkia suoraksi ja totesin, että kun voitat Olympiakultaa, niin tukijat kyllä kiinnostuvat sinusta ilman sosiaalista mediaakin. Toki tällaisessakin tapauksessa menestyksen kapitalisointi onnistuu helpommin, jos olet edes hieman funtsinut markkinoinnillista näkökulmaa urheilu-uraasi. Suomalaisethan tunnetusti fanittavat vaikka curlingia, jos menestystä lajissa vain siunaantuu. 

Loppupeleissä Twitter ja Facebook ovat kuitenkin parhaimmillaan silloin, kun ne ohjaavat liikennettä esimerkiksi urheilijan blogiin, jossa on yleisöä kiinnostavaa sisältöä. Mikä sisältö sitten on kiinnostavaa? Itse ainakin pidän tarinoista, jotka liittyvät esimerkiksi erilaisiin urheilu- ja kannattajakulttuureihin, kisoihin valmistautumiseen sekä urheilijan rehelliseen ja suorasukaiseen analyysiin suorituksestaan. Hyvät tarinat myyvät, on kyse sitten urheilusta tai B2B:sta.

Painotin urheilijoille myös sitä, että olisi erittäin tärkeää mitata nettisivujen sekä sosiaalisen median sivustojen liikennettä. Google Analytics antaa tähän ilmaisen ja toimivan työkalun. On nimittäin selvästi uskottavampaa mennä potentiaalisen yritysyhteistyökumppanin juttusille silloin, kun pystyt lyömään pöytään konkreettiset luvut vaikkapa blogisi lukijamääristä sekä Facebook ja Twitter-tilisi seuraajista yhdistettynä hiottuun konseptiin, jota ehdotat yritykselle. Vastakohta tälle on tyypillinen suomalainen tapa eli mennään tapaamiseen täysin valmistautumatta ja pyydetään mainosta vaikkapa peliasuun.

Loppuun voin vielä suositella urheilijabrändeistä kiinnostuneita tutustumaan Coventryn yliopiston sporttibisnesgurun Simon Chadwickin jokusen vuoden takaiseen artikkeliin jalkapalloilijoiden brändeistä. TOPSTAR-viitekehys lienee helposti sovellettavissa myös yksilöurheilijoiden brändien kehittämiseen. Kyseisen paperin löydät täältä 


KTT Arto Kuuluvainen
Kirjoittaja on kauppatieteiden tohtori, jonka Turun kauppakorkeakoulussa luoma urheilujohtamisen kurssi oli yksi ensimmäisistä suomalaisissa yliopistoissa opetetuista alan kursseista. Tätä nykyä M3 Researchin tutkimuspäällikkönä toimivan Kuuluvaisen harrastuksiin kuuluu mm. urheilujohtamisen opettaminen ja tutkimus, urheiluvarusteiden maahantuonti sekä pk-yritysten konsultointi. 

M3 Researchilla on parhaillaan työn alla useita urheilua sivuavia tutkimus- ja yhteistyöprojekteja.

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Top Management Forum 2014: Mihin menet suomalainen työelämä?


Kevätauringossa kylpenyt Turku tarjosi jälleen ammatillisesti mielenkiintoisen tapahtuman, kun Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö TSE exen perinteikäs Top Management Forum keräsi yhteen alueen yritysjohtoa. Tällä kertaa mentiin otsikolla "Mihin menet suomalainen työelämä?- Johtamisesta avaimet uuteen kasvuun" ja paikalle oli ilmoitautunut rapiat 200 aiheesta kiinnostunutta.

Sinne siis suuntasi allekirjoittanutkin. Motiivina se, että puhujakaartiin oli kiinnitetty mielenkiintoisen monipuolisesti erilaisia näkökulmia teemaan ja vielä suurempana motiivina se, että ex-duunipaikassa on aina kiva vierailla päivittämässä kuulumisia. Ja ehdinpä samalla reissulla myös sparraamaan sielunveljeni Arto Ryömän kanssa urheilumarkkinointiin liittyviä juttuja. Tätä kenttää liippaa eräs syksyllä julkaistava äärimmäisen mielenkiintoinen tutkimusprojekti, jossa mukana on tiedonkeruusta ja koordinoinnista vastaavan M3 Researchin lisäksi järjestö-, yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoria. Tästä kuulette lisää loppuvuodesta.

Itse "Toppari" alkoi exen Kirsi Kostian tervetuliaissanoilla. Jo tässä vaiheessa tein huomion, joka vahvisti viime aikaisia havaintojani. TSE exe on vihdoin siirtynyt digiaikaan. Paikalle oli nimittäin hoidettu TweetWall ja osallistujia kehotettiin twiittamaan hashtagilla "toppari2014" ajatuksiaan. Ja ihan kivaan tahtiin seinällä twiittejä vilisikin. Loistavaa kehitystä exeltä ja tästä annoinkin tunnustusta useammalle ex-kollegalle päivän mittaan.

Kasvuyrityksiä ja uutta kulttuuria


Tästä saammekin kauniin aasinsillan päivän ensimmäiseen varsinaiseen puheenvuoroon, josta vastasi pääomasijoittaja & yrittäjä Inka Mero. Vakuuttavan CV:n (mm. Sonera, Digia, Nokia, StaffPoint) omaava Mero teemoitti puheenvuoronsa kasvuyritysten ja startupien ympärille. Jo heti esityksensä aluksi puhuja alleviivasi nimenomaisesti digitalisaation roolia tämän päivän yritysskenessä. Uuden konseptin lanseeraus jakelukanavineen on tänä päivänä kovin erilaista verrattuna vaikkapa 15 vuoden takaiseen. Digitaaliset jakelukanavat ovat mullistaneet esimerkiksi pelialan. Siinä missä itsekin tuli vielä teininä ostettua pelit kivijalkamyymälästä, niin nykyään nämä ladataan tietty netistä. Välitön mielleyhtymä tästä tuli ystäväni Kari Jakobssonin pelifirman Rumilus Designin liiketoimintamalliin. Toisaalta myös markkinointitutkimusala on digitalisaation myötä mullistunut totaalisesti. Erittäin pienessä marginaalissa ovat enää tänä päivänä postitse toimitettavat kyselyt ja toisaalta myös puhelinkenttänä toteutettavat tutkimukset ovat radikaalisti vähentyneet viime vuosina. Luonnollinen selitys on siinä, että M3 Researchin kaltaiset toimijat ja pääosin Internet-paneeleihin nojaavat metodit ovat todella paljon nopeampia ja halvempia ratkaisuja. Eikä edustavuuksissakaan tänä päivänä juuri eroja ole Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa jossa Internet-penetraatio on tilastojen mukaan päälle 90 %.

Luova tuho- aina ajankohtainen

Mero viittasi esityksessään myös erääseen suosikkikäsitteistäni eli "Luovaan tuhoon". Vanha kunnon Schumpeter sen todellakin tiesi jo 1940-luvulla; Jos et uudistu, niin kuihdut pois. Viitteitä luovasta tuhosta on tunnistettavissa myös markkinointitutkimusalalla, jossa eräät suurimmista pelureista ovat olleet enemmän tai vähemmän vaikeuksissa, koska digitalisaation mukanaan tuomat muutokset ovat mullistaneet toimialan logiikkaa nopeammin kuin eräät yritykset olivat varautuneetkaan.   

Mainitsemisen arvoisia nostoja Meron esityksessä oli mm. vastaus kritiikkiin, jota menestyksekkään exitin tekevät omistajat kotimaassa usein kohtaavat myydessään yrityksensä ulkomaille. Mero alleviivasi, että tällaiset yrittäjät usein tuovat jatkossakin suomalaisille startupeille osaamista ja resursseja esimerkiksi pääomasijoittajina eli bisnesenkeleinä. Mero myös korosti, että usein raha ei sinänsä ratkaise startupin menestystä, vaan ennemminkin kyky tuoda innovaatio nopeasti markkinoille. Tätä kokeilemisen kulttuuriahan mm. Aalto yliopiston MIND-ryhmä on saarnannut jo vuosikaudet. Myös slogan "Mieluummin A-tason tiimi ja B-tason idea kuin päinvastoin" jäi hyvin mieleen.

Pidin kyllä Meron esityksestä, jossa oli mukana sopivasti provokaatiota. Useampi old school -yrittäjä nimittäin ilmoitti käytäväkeskusteluissa olleensa vahvasti eri mieltä muutamista puhujan nostoista.

Futuricessa luotetaan pehmeisiin arvoihin

Seuravaksi puheenvuoron sai Futuricen Hanno Nevanlinna. Todella makean tittelin (Director of Culture) omaava Nevanlinna jakoi yrityksensä henkilöstöjohtamiseen liittyviä käytäntöjä. Näyttöjä Futuricelta toki HR-puolelta löytyy, sillä lafka on valittu pari kertaa Euroopan parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work® Instituutin pk-sarjassa.

Nevanlinna edusti näkemyksiltään äärimodenia liikkeenjohtoa, joka nojaa pitkälti avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Erityisesti sytyin miehen sloganista: Transparency brings sXXX loads of goods. Tämän kun suomalaiset organisaatiot esimerkiksi urheilun kentässä sisäistäisivät, niin pääsisivät paljon helpommalla. Futuricessa oli muutenkin hommat kieltämättä erittäin vakuuttavasti hallussa. Yritys esimerkiksi rajoittaa kasvunopeuttaan, jotta yrityskulttuuri ehtii seurata mukana. Omassa väitöskirjassani tuli vastaan useampia organisaatioita, jotka eivät tätä olleet sisäistäneet. Poikkeuksetta se johti ongelmiin.

Jos vedetään mutkia suoraksi ja kiteytetään Futuricen menestyksen kulmakivet muutamaan seikkaan, niin ne olisivat Nevanlinnan presiksen perusteella seuraavat:
  • Vahva intohimo, joka puskee läpi organisaation
  • Läpinäkyvyys ja suora vuorovaikutus ihmisten välillä
  • Luottamus ja työntekijöiden rohkaiseminen itsenäisiin päätöksiin ja vastuunottamiseen
Vaikka Futuricea johdetaankin pehmeiden arvojen kautta, nojaa bisnes silti pitkälle tarkkaan mittaamiseen. Kuten Nevanlinna asian kiteytti, yrityksessä mitataan kaikkea mahdollista. Mielenkiintoista oli mm. se, että henkilöstön perheiltä kysytään sitä olisivatko he valmiit suosittelemaan Futuricea työnantajana. Väitän, että tämä on erittäin harvinaista, mutta toisaalta myös erittäin oleellista. On itsestään selvää, että jos himassa ei olla tyytyväisiä työpäivien pituuteen, niin tämä tulee jossain vaiheessa lyömään kasvoille työntekijää ja tätä kautta myös työnantajaa. Myös Futuricessa vallalla oleva heimoajattelu oli kiehtova. Mikäli sain kopin tästä, niin ideana on se, että henkilöstö on jaettu heimoihin, jotka saivat itse palkata johtajansa.

Ennen taukoa vielä Mikko Roberts Oy Roberts Ab:lta taustoitti hieman tauolla jaettujen marjajuomien taustaa ja oman yrityksensä viime aikojen käänteitä. Vähittäiskauppabisneksen koventuminen johti siihen, että Roberts joutui punnitsemaan liiketoimintamallinsa uusiksi ja tätä kautta avautui kokonaan uusi bisnes kansainvälisiltä elintarvikemarkkinoilta. Muutos on siis todellakin mahdollisuus.

Kansainvälistymistä ja uutta työtä


Tauon jälkeen lavalle asteli Vahterus Oy:n Mauri Kontu. Vahterus voi olla suurelle yleisölle tuntematon toimija, mutta kyseessä on siis Uudenkaupungin Kalannista operoiva konepaja, joka vaihtaa tällä hetkellä noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Mauriin olin törmännyt jo työurani alkutaipaleella kauppakorkean Kasvamo-hankkeessa. Vahteruksen tarina on hieno esimerkki siitä, että pieneltäkin paikkakunnalta voi löytyä todellisia menestystarinoita. Keskelle syvintä lamaa vuonna 1990 perustettu yritys toimii tänä päivänä globaalisti ja vie 97 % liikevaihdostaan ulkomaille. Jälleenmyyntiä Vahteruksella on yli 50 maassa.

Yrityskasvun taustatekijöitä Vahteruksessa olivat se, että yrittäjät tekevät sitä mistä todella pitävät, yrityksellä on selkeä tarkoitus (energiansäästö) ja sillä on hyvä porukka kasassa. Kontu korosti, että Vahterus toimii alalla, joka ei ole kovin innovatiivinen, mutta tarjoaa kuitenkin paljon kasvun mahdollisuuksia. Markkinan mittakaavasta kertoo se, että Vahteruksella on tällä hetkellä noin 0,2 %:n markkinaosuus.

Päivän päätti TSE:n yrittäjyyden professorin, suuresti kunnioittamani, Jarna Heinosen puheenvuoro. Sivuhuomautuksena, että Jarnalle kuuluu suurin kiitos siitä, että allekirjoittaneen tittelinä on tätä nykyä kauppatieteiden tohtori.

Jarnan puheenvuoro kulki otsikolla "Muuttuva työ- hyödyntämätön mahdollisuus". Esityksessä käytiin läpi mm. ammatteja, joiden voidaan olettaa pitkässä juoksussa häviävän. Yhteenvetona voidaan todeta, että palvelualat eivät niinkään ole vaarassa, mutta teollisuus taas on. Tämä ei sinänsä yllätä, sillä jo vuosiahan on puhuttu Suomen muuttuvan enemmän ja enemmän palveluyhteiskunnaksi. Ja taas voimme palata digitalisaatioon ja sen rooliin tässä kehityksessä. Pienenä knoppina todettakoon, että Jarnan mukaan hotellinjohtaja on ammatti, joka häviää viimeiseksi. Toki uusia ammattiryhmiä myös syntyy. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Personal Trainerit. 
Työ muuttuu.

Henkilökohtaisesti Jarnan tuntevana yllätyin positiivisesti muutamasta urheilumetaforasta, joita hän oli esitykseensä ansiokkaasti ujuttanut. Selänne-Granlund parivaljakon menestys Olympiakisoissa todella on mainio esimerkki sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta ja tiedonsiirrosta mestarilta oppipojalle. Myös Jarnan esityksessä toistuivat luovuus, rohkeus ja kaavoista poikkeaminen menestystekijöinä. Esityksensä päätteeksi Jarna hakikin mainion esimerkin luovuudesta amerikkalaisen jalkapallon parista.

Yhteenvetona, hyvä tapahtuma joka herätti ajatuksia. Kannatti osallistua.

KTT Arto Kuuluvainen
Tutkimuspäällikkö
M3 Research A/S

torstai 13. maaliskuuta 2014

SMTS ry:n Seminaari: Jalkautumisia kuluttajan arkeen

Suomen Markkinointitutkimusseura järjesti 12.3.2014 jäsenistölleen avoimen seminaarin otsikolla "Jalkautumisia kuluttajan arkeen- uutta ymmärrystä etnografisella otteella". Otavamedian auditoriossa Pasilassa pidetyn seminaarin ote oli siis vahvasti kvalitatiivinen ja vaikka allekirjoittaneen nykyiset työtehtävät ovatkin hyvin kvantitatiivista tutkimusta painottavia, oli aihe kuitenkin vanhalle akateemiselle kvalitutkijalle sydäntä lähellä.

Paikalle oli saapunut noin 90 teemasta kiinnostunutta tutkimusammattilaista, mikä oli järjestäjien ilmoituksen mukaan suurin määrä yli 10 vuoteen. Täytyy myöntää, että vasta hiljattain Markkinointitutkimusseuraan liittyneelle määrä oli todella suuri yllätys. Toisaalta ympyrät olivat muutenkin melko uudet, eikä mukana ollut kuin muutama entuudestaan tuttu kasvo. Edellinen yhtä suosittu semma oli muuten 2000-luvun vaihteessa kulkenut tyhjentävästi otsikolla "Internet". O tempora, o mores.

 Globaalit strategiat

Tilauksen avasi markkinointitutkimusseuran hallituksen jäsenen mandaatilla kvalitutkimukseen erikoistuneen Inspirans Oy:n toimitusjohtaja Pirjo Ekman.

Avaussanojen jälkeen lauteille kapusi Gemic Oy:n toimitusjohtajana operoiva Johannes Suikkanen. Miehen alustus kulki otsikolla ”Etnografia ja yrityksen strategia. Case: Globaalin strategian luonti.” Yritys oli entuudestaan allekirjoittaneelle tuntematon, mutta bisnesidea vaikutti erittäin mielenkiintoiselta. Osittain syttymiseeni vaikutti varmastikin Gemicin bisneksen tietyt yhtymäkohdat yliopistourallani kohtaamiin haasteisiin ja kokemuksiin. Helsingistä ja Berliinistä käsin toimiva lafka toimii aidosti globaalisti ja Suikkanen nostikin esiin muutamia mielenkiintoisia poimintoja kulttuurillisista konteksteista, jotka esimerkiksi kuluttajabisneksessä toimivien, ja kansainvälistymistä suunnittelevien yritysten, on hyvä huomioida jo aikaisessa vaiheessa strategiatyötään. Havainnollistavana esimerkkicasena Suikkanen nosti esiin lady shaverin kulttuurisidonnaiset merkitykset. Ranskassa Madame saattaa hyvinkin vetää herneenpalkon nenäänsä mikäli lahjapakkauksesta paljastuu uutuuttaan kimalteleva karvojenpoistokone, kun taas Turkissa tämä lahja voitaisiin kokea hyvinkin tervetulleeksi. Monet tämänkaltaiset erot paljastuvat vasta etnografisia metodeja hyödyntämällä, sillä usein ihmisten on vaikea sanallisesti ilmaista ja kuvailla arkipäiväistä käyttäytymistään.

Tästä esimerkistä hain muuten välittömästi linkin Brasiliaan, josta löytyy paljon vastaavia esimerkkejä. Hyvänä esimerkkinä (josta kiitokset keskustelustani mainion Brasilian tuntijan, Aalto yliopiston Tatu Lyytisen kanssa) on se, että aina suomalaiset yritykset eivät sisäistä sitä, että Brasilian mobiiliteknologia on vielä roimasti suomalaista jäljessä. Pelkästään statistiikkaa tutkimalla huomataan kyllä, että Brasilian matkapuhelinpenetraatio ja sosiaalisen median käyttö on yllättävän suurta. Suuri volyymi piilee kuitenkin Brasilian alemmassa keskiluokassa ja ns. heikommin toimeentulevassa väestössä, joka eroaa kulutuskäyttäytymiseltään todella paljon maan ylemmästä keskiluokasta (jonka kuluttajakäyttäytyminen ei itse asiassa hirväesti eroa Euroopasta). Näin ollen suomalaisten yritysten pitää olla valmiit jopa "downgreidaamaan" teknologiaansa suunnatessaan Brasilian kaltaisille kehittyville markkinoille. Pienenä sivuhuomautuksena, että meillä on muuten Tatun kanssa työn alla akateeminen paperi Suomen ja Brasilian kulttuurieroista nimenomaisesti liikeneuvotteluissa. Kolmantena kirjoittajana tässä tulevassa klassikossa on mukana Johanna Raitis Turun kauppakorkeakoululta.

Ja palatakseni taas seminaarin antiin, nostaisin Suikkasen presentaatiosta esiin vielä muutamia poimintoja:

Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tulee ymmärtää ilmiöitä ja isoja kuvia, jotta pystyisi määrittelemään markkinat kilpailijoista poikkeavalla tavalla. Pidin miehen maalaamasta antropologisesta lähestymistavasta; maailma ei koostu yksilöistä, vaan maailma koostuu suhteista. Suhteissa puolestaan on tiettyjä sääntöjä, joiden tunnistaminen voi olla kyseisen kontekstin ulkopuolelta tulevalle suuri haaste. Esimerkiksi me suomalaiset kyllä sisäänrakennetusti tiedostamme omien kontekstiemme säännöt, mutta jos avaisimme vaikkapa kukkakaupan Pakistaniin peli pyörisi täysin eri säännöillä. Klassisen esimerkin mukaan mm. värit voivat symboloida hyvinkin eri asioita eri kulttuureissa.

Taina Mecklinin esitys pureutui asiakasymmärryksen ytimeen
Esityksessä myös korostettiin, että yritykset pyrkivät minimoimaan lokalisointia ja hakemaan globaaleja ratkaisuja. Edellämainituista syistä globaalien ratkaisujen optimointi on kuitenkin äärimmäisen haasteellista.

Asiakasymmärrystä ja LOHASia

Toisena esityksenä kuultiin MTV Oy:n tutkimusjohtaja Taina Mecklinin presentaatio otsikolla: "Kuluttajasafari. Case: MTV:n johto katsojien kotisohvilla". Inspirans Oy:n kanssa toteutettu tutkimusprojekti tähtäsi selvästi asiakasymmärryksen lisäämiseen MTV:n johtoryhmän keskuudessa. Jos vedetään hieman mutkia suoraksi, niin punainen lanka oli se, että "Maikkarin" johto vieraili erilaisissa suomalaisissa kotitalouksissa ja havainnoi sekä keskusteli asukkaiden mediankäyttötottumuksista. Vierailukohteet edustivat erilaisia suomalaiskoteja, mutta mukaan oli haluttu myös ns. varhaisia omaksujia, eli ihmisiä jotka kulkevat kulutustrendien eturintamassa. Mecklin korosti johdon sitoutumisen tärkeyttä ja kiitteli toimitusjohtaja Heikki Rotkon panosta hankkeen onnistuneessa läpiviennissä. Kerrattakoon siis jälleen kerran yksi yritystoiminnan perussäännöistä: Johdon esimerkki on äärimmäisen tärkeä projektien tai vaikkapa uuden strategian tai muun organisatorisen muutoksen onnistuneen läpiviennin kannalta.

Ja mitä olivat MTV:n tutkimuksen keskeiset havainnot?

Ei ole tyypillistä median kuluttajaa. Kulutukseen vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten elämäntilanne, taloudellinen tilanne, elämäntapa, harrastukset ja niin edelleen. Diginatiivien mediankäyttö poikkeaa huomattavasti aiemmista sukupolvista. Tulkitsin tätä niin, että tämä on heijastuma myös erilaisista arvomaailmoista sukupolvien välillä. Mobiilinettiä pidetäänkin yhtenä muutoksen ja mediamurroksen ajurina. Media on siis jo nivoutunut olennaiseksi osaksi tiettyjen kuluttajaryhmien arkea. Mecklin esitteli tilastoknoppia, jonka mukaan 40 % alle 35-vuotiaista suomalaista on vähintäänkin lähes aina netissä katsellessaan televisiota. Ei yllätä. Twitter-klassikkojahan ovat jo esimerkiksi "Satuhäät"-valvojaiset, jolloin katsojat twiittaavat jatkuvasti mielipiteitään kulloisestakin hääparista. Urheilutapahtumien osalta vastaava ilmiö saa vielä moninkertaiset mittasuhteet.
Kuudes Kerros tutki tiedostavia kuluttajia

Aamupäivän päätti Designtoimisto Kuudes Kerros- nimisen lafkan presentaatio otsikolla "Kurkistuksia kuluttajan jääkaappiin ja tulevaisuuteen".  Pakko myöntää, että tässä vaiheessa keskittymiseni hieman herpaantui sähköpostiini lävähtäneen uuden tarjouspyynnön johdosta, mutta tässä esityksessä liikuttiin LOHAS-kentällä ja rahoittajana toimi Tekes "Fiiliksestä fyrkkaa"- ohjelmansa kautta. Tähän ohjelmaan olen muuten törmännyt viime aikoina lähes viikottain keskustellessani yliopistoilla vaikuttavien ex-kollegoideni kanssa. Kuudennen Kerroksen projektin ytimessä olivat siis tiedostavat kuluttajat ja lopputulemana yrityksen asiantuntijat rakensivat toimintakarttoja erilaisista kuluttajaryhmistä. Hankkeen taustalla oli TNS Gallupin aikanaan rakentama tyypittely-/segmentointi, jota nyt päivitettiin tätä päivää vastaavaksi. Yhteensä löytyi 8 kuluttajaryhmää, joista jokaisesta tunnistettiin ainakin jonkinasteista tiedostavuutta kestävää kuluttamista kohtaan. Hypoteesit osuivat suht hyvin kohdilleen ja ryhmissä oli siis tapahtunut muutoksia sitten TNS:n projektin.

Yhteenvetona; mielenkiintoinen seminaari. Aihe ei ehkä suoraan osunut M3 Researchin bisnekseen, mutta jo itsensä kehittämisen kannalta osallistuminen oli hyvä veto.

KTT Arto Kuuluvainen
Tutkimuspäällikkö
M3 Research A/S

maanantai 3. maaliskuuta 2014

M3 Researchille uusia yhteistyökumppaneita

M3 Research on viime kuukausina solminut useampia uusia kumppanuuksia. Lisäksi useammasta vastaavasta yhteistyökuviosta vielä neuvotellaan. Ohessa pieni katsaus viimeisimpiin julkistuksiin.

Kuten aiemmin jo yritysblogissamme uutisoitiin, M3 Research on sopinut yhteistyöstä Suomen suosituimman jääkiekkoyhteisön Jatkoaika.comin kanssa.

Osana yhteistyökokonaisuutta M3 Research tulee mm. tekemään Jatkoaika.comin verkkolehdelle lukijatutkimuksia. Ensimmäinen näistä toteutettiin tammi-helmikuussa 2014 keräten reilusti neljättätuhannetta vastaajaa. Lisäksi M3 Reserch solmi hiljattain yhteistyösopimuksen Tanskan Golfliiton kanssa. Osana sopimusta M3 Research mm. hallinnoi golfliiton omaa paneelia.

M3 Research on myös avannut pelin suomalaisten urheiluseurojen suuntaan. Ensimmäisenä hieman perinteisistä sponsorointimuodoista poikkeavaa yhteistyömallia pilotoidaan lentopallon Mestaruusliigassa pelaavan Raision Loimun kanssa. M3 Research toivottaa tsemppiä Loimulle lentopallokauden lähestyessä kliimaksiaan.

M3 Research on myös mukana tukemassa Suomen mittakaavassa ennennäkemättömän merkittävän jalkapalloseminaarin, Arctic Football Forumin, onnistumista. Toukokuussa Helsingissä järjestettävä huippuluokan seminaari kerää Suomeen ennennäkemättömän asiantuntevan joukon jalkapalloasiantuntijoita, niin valmennuksen, median kuin urheilujohtamisenkin saralta. Seminaarin johtavat teemat ovatkin "Leadership & Strategy" ja "Performance Development". Tapahtuman taustalta löytyy mielenkiintoinen tiimi nuoria ja energisiä tulevaisuudentekijöitä sekä suomalaisessa jalkapallokentässä jo huomattavan meritoituneita tekijöitä.

Tutkimuspaneeliimme pääset rekisteröitymään tästä: M3 Paneeli
 


www.m3research.com